Uutta

7 Tammikuu, 2009 (13:42) | Kirjailijaelämää, Kirjallisuus | By: jPekka

Anoppilareissulla tuli sentään tehtyä muutakin kuin syötyä sultsinoita, piirakoita, kukkosia ja paistia (nam!) sekä valokuvattua etelärannikon asukkaalle eksoottista talvipakkasta. Saatoin loppuun pienen, mutta minulle perin harvinaisen hankkeen: kirjoitin novellin.

Melkoisen iso osa suomalaisista(kin) sf-kirjailijoista ponnistaa nimenomaan novellistitaustalta. Tähtivaeltaja, Portti, Spin, Usva sun muut ovat oivia areenoita kehittää osaamistaan ja ideoita. Minä olen aina ollut perin kehno kirjoittamaan novellin mittaisia juttuja - lukuun ottamatta alunperin Helsingin yliopiston PortaCom-keskustelujärjestelmässä julkaistua “Jättiläistä” ja paria sadan sanan raapaletta. Jotenkin ideat ovat aina olleet ollakseen romaaninmittaisia. Tämänkin synty vaati pientä ulkopuolista tönimistä. Alkuun päästyä teksti syntyi tosin suhteellisen sujuvasti syömisen, saunomisen ja junamatkailun lomassa. Odottelen nyt pari päivää, yritän sitten katsoa tarinaa tuorein silmin (jos mahdollista) ja pistän sitten mahdollisen julkaisijan ihmeteltäväksi.

(kuva: Sari Eronen-Mäkelä)

*

Vuodatus.netin blogeista ovat kategoriat kokonaan kateissa, joten en saa tähän hätään etsittyä sitä blogahdusta, jossa ylistin Alison Bechdelin loistavaa omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania Fun Home. Asiaan on syytä palata, sillä - riemu! - kirja ilmestyy ensi kuussa suomeksi nimellä Hautuukoti. Suosittelen erittäin lämpimästi. Toivottavasti loistava kirja käy sen verran hyvin kaupaksi että myös mainion Dykes to Watch out for -jatkosarjiksen ainoa suomennoskirja Lepakkoelämää saa lopultakin jatkoa.

(Lepakkoelämää-albumin tekovaiheissa minullakin oli osuuteni: kirjaan valittu jakso ystäväporukan elämänvaiheista oli minun rajaamani, ja suomenkielinen nimi syntyi minun ja Kirjastotädin keskinäisen pallottelun tuloksena.)

Uudenvuodenmeemi

6 Tammikuu, 2009 (14:43) | Meni jo, meemit | By: jPekka


Nyt kun olemme kotiutuneet anoppilasta Kiihtelysvaarasta (mukavaa oli, kiitoksia!) voisin vaikka tarttua Tuulin blogista lainaamaani meemiin. Näin:

1. Mitä sellaista teit vuonna 2008 mitä et ole ajatellut tekevasi aiemmin?

Lensin kuumailmapallon kyydissä.

(Kuva tuossa edellisessä bloggauksessa. Se joenlämpäre siinä etualalla on Niili.)

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?

Teen saman lupauksen, jonka pitäminen jäi viime vuonna vähän heikoille.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?

Ei.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?

Kyllä, Mummu.

5. Missä maissa kävit?

Suomessa, Virossa ja Egyptissä.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2009, jota puuttui vuodesta 2008?

Julkaista seuraavan romaanini. Ei tosin ollut aikeitakaan julkaista viime vuonna.


7. Mitkä vuoden 2008 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?

Hmmm, olen huono muistamaan päivämääriä.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?

Olin uskoakseni kohtuullisen siedettävä aviomies vaimolleni ja ystävä ystävilleni.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?

Paino olisi voinut pudota vähän enemmän.


10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?

Minulla oli vähän huono jalkavuosi. Nilkka alkoi kipeytyä alkuvuodesta eikä oikein kuntoutunut ennen kesää. Syyskuun alussa sitten venäytin takareiden.


11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?

Itselleni? Monitorikaiuttimet (Adam A7 -pari).

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?

Monikin ihminen on herättänyt tänä vuonna iloa ja hilpeyttä, tahattomasti tai tahallaan. Kiitos heille.


13. Kenen käytös masensi?

Erään aikanaan hyvinkin läheisen ystäväni, joka nykyään pitää “maahanmuuttajakriittistä” blogia.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Alkuvuodesta vanhojen velkojen hoitoon, kesällä ja syksyllä erinäisiin elektronisiin ja optisiin härpättimiin, koko vuonna tietysti myös talouden kulujen hoitoon ja laskujen maksuun eräpäivinä tai jopa ennen. Tuo viimeinen seikka on entiselle ylivelkaantuneelle erittäin tärkeä ja iloinen asia.


15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?

Siitä että pääsin lopultakin eroon 90-luvulla syntyneistä veloistani.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2008?

Hmmm. En tiedä vielä. Seuraan tällä hetkellä uudempaa musiikkia hyvin sattumanvaraisesti. Toisaalta Richard Thompsonin “Dad’s Gonna Kill Me” tuo ainakin mieleen loistavan ja kauan odotetun konsertin - jolloin hän selitti, että “Dad” on amerikkalaista sotilasslangia ja tarkoittaa Bagdadia.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

a) onnellisempi vai surullisempi?

Onnellisempi.

b) laihempi vai lihavampi?

Valitettavan entisellään.

c) rikkaampi vai köyhempi?

Vähemmän velkainen ainakin.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Pudottaneeni useamman kilon.


19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Hajottaneeni itseäni eri suuntiin. Tosin hankalampiakin vuosia siinä suhteessa on ollut.


20. Kuinka vietit joulua?

Mukavasti perheen parissa.

22. Rakastuitko vuonna 2008?

Olen edelleen rakastunut siihen naiseen, jonka tapasin ensi kertaa kymmenen vuotta ja kuusi päivää sitten.


23. Kuinka monta yhdenyön juttua?

Ei yhtään. En ole koskaan kokeillut moista: muinaiset sen alan yritykset ovat aina päätyneet vähintään kahden yön jutuiksi.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?

En oikein tiedä. Katselen nykyään hyvin vähän televisiota. Teeman Kosketuksessa-sarjan studiokonserteista olen kyllä tykännyt.


25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?

Yritän välttää vihaamista, mutta toisinaan kehnoin tuloksin.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Fingerpori-kokoelma tuotti loppuvuodesta suurta iloa. Sanotaan nyt vaikka se.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?

Löysin tavallaan uudelleen Blurtin ja Nuova Compagnia Di Canto Popolaren. Souad Massi taitaa myös olla tämän vuoden löytöjä.

28. Mitä halusit ja sait?

Melkoisen tasapainoisen, hyvän vuoden.

29. Mitä halusit muttet saanut?

Tähtivaeltaja-palkintoa. 8-)

30. Mikä oli suosikkileffasi viime vuonna?

En tiedä vielä. Välipäivinä postitäti pudotti laatikkoon dvd-version Tomas Gutierrez Alean Viimeisestä ehtoollisesta, joka tuntui maailman parhaalta elokuvalta silloin kun sen näin Limeksen elokuvakerhossa 1980-luvun puolivälissä. En ole vielä ehtinyt katsoa uudelleen.


31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit silloin?

Taisimme syödä jotakin maukasta ja juoda jotakin hyvää. 46.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?

Hmmm. En nyt oikeastaan keksi. Kirjallisuuden nobel? Julkaistu äänilevyllinen kirjoittamiani ja äänittämiäni lauluja?

33.Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2008?

Kotioloissa: T-paita ja shortsit. Ehdottomasti paljaat jalat.

Muiden näkyvillä: Musta t-paita, mustat farkut ja jotakin muuta mustaa, säätilasta riippuen.


34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Sippi.

35. Kenestä julkkiksesta haaveilit eniten?

En nyt oikeastaan muista haaveilleeni kenestäkään julkkiksesta sen kummemmin.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?

Kunnallisvaalit, koska olin ehdokkaana.

37. Ketä ikävöit?

Etäämmälle päätyneitä ystäviä.


38.Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?

Tapasin monia mukavia ihmisiä, joista joistakin saattaa vielä tulla tärkeitä ystäviä. Ehkä.


39. Kerro arvokas elämän oppitunti jonka opit vuonna 2008.

Miten hienolta tuntuu mennä pankin nettisivujen Luotot-välilehdelle ja nähdä teksti “Sinulla ei ole luottoja.”

Kuulostaa banaalilta, mutta entiselle ylivelkaantuneelle pitkäaikaistyöttömälle tuo on hyvin, hyvin merkittävä asia.

Erinomaista tähtitieteen vuotta 2009!

31 Joulukuu, 2008 (14:57) | riitit | By: jPekka

Paistakoon aurinko siellä, missä pelkäsit pimeää.

Löytyköön ystäviä sieltä mistä et heitä odottanut löytäväsi.

Löytyköön rauhaa kaaoksen keskeltä.

Optimismia

29 Joulukuu, 2008 (22:49) | Kirjoittaminen, Maailmankaikkeus, Matkat, Sf, Tekniikka, Tieteet | By: jPekka

Eugene MalloveGregory Matloff: Starflight Handbook. A pioneer’s guide to interstellar travel. John Wiley & Sons, Inc. 1989.

Tämän kirjan yhdeksäntoista vuoden ikä sekä näkyy että ei näy. Malloven ja Matloffin saadessa kirjansa valmiiksi ainoat siihenastiset asteroidivyöhykkeen tuolle puollen lähetetyt luotaimet Pioneer 10 ja 11 sekä Voyager 1 ja 2 olivat päässeet häthätää Pluton kiertoradan etäisyydelle Auringosta, Aurinkokunnan ulkopuolisista planeetoista ei ollut yhtään vahvistettua havaintoa ja Hubble-kaukoputki oli vain vähän enemmän kuin pelkkää pilkettä suunnittelijoidensa silmässä. Toisaalta tähtienvälisen matkailun menetelmien tutkimus ei ole tietääkseni tuonut juurikaan uusia ideoita - puhumattakaan siitä että ideoinnista olisi päästy mihinkään käytännön toteutuksiin. Tekijät toivovat esipuheessa, että kirja olisi plarattu loppuun ja vanhentunut jo nyt loppumaisillaan olevan vuosikymmenen alussa. Toive on kuitenkin osoittautunut turhan optimistiseksi.

Ongelmahan on siinä, että maailma - ja Linnunrata ympärillämme - on jotakuinkin pelkkää tyhjää tilaa, muutamaa harvakseltaan leijuvaa pientä ainekökkärettä lukuun ottamatta. Matkat kökkäreeltä toiselle ovat hillittömän pitkiä. Jos Aurinko kutistettaisiin sentin läpimittaiseksi palleroksi, Maa olisi kymmenesosamillin hiukkanen noin metrin etäisyydellä ja Pluto, tuo entinen planeetta ja nykyinen pikkuplaneetta, kiertäisi Aurinkoa muutamien kymmenien metrien päässä. Jos tämä systeemi sijoitettaisiin tuohon meidän etupihallemme Pohjois-Helsingissä, lähimmät tähdet sijaitsisivat jossakin Mikkelin, Pietarin, Vaasan ja Tukholman etäisyydellä. Pikkufiiatin kokoisen automaattivekottimen lähettäminen jollekin oman Aurinkokunnan kappaleelle maksaa miljardeja ja vie vuosia, joten voi kuvitella millainen panostus tarvittaisiin ihmisten viemiseksi (edes) lähitähdille. Automaattilaitteen käyttöarvo on planeettaluotaimia heikompi silloin kun radiosignaaleilta menee monta vuotta kulkea välimatka edes yhteen suuntaan. Ja vaikka tietotekniikka kehittyy, nopeutuu ja ehkä joskus jopa “älyllistyy”, laitteiden kestävyys on samalla lyhentynyt melkoisesti.

Silti muitakin kuin meitä tieteiskirjailijoita kiinnostaa, miten homman voisi hoitaa jos siihen joskus oikeasti ryhdyttäisiin. Mallove ja Matloff esittävät tiiviin paketin erilaisia tekniikoita. Matematiikka ja fysiikka on erotettu erillisiin laatikoihin, joten kirjan voi lukea sujuvasti ilman niitäkin.

*

Optimistinen on myös taannoinen päätökseni aloittaa Karstan kirjoittaminen 2. tammikuuta. Vielä olisi hyvä perehtyä lähdemateriaaliin ja suunnitella pikku tovin, sekä tietysti piipahtaa anoppilassa Pohjois-Karjalassa. Otetaanpa uudeksi tavoitepäivämääräksi 15. tammikuuta. Eiköhän se siitä sitten lähde.

Onnellista joulua!

24 Joulukuu, 2008 (12:40) | riitit | By: jPekka