Arkiston kategoria: meni jo

Akvaarioiden äiti

Taannoisessa bloggauksessani mainituista ”ihmistietokoneista”, NASA:n tummaihoisista naismatemaatikoista kertova Hidden Figures -elokuva on näköjään tulossa lähipäivinä ensi-iltaan Suomessakin. Hienoa! Tapauksen kunniaksi YLE:n sivuilta löytyy laaja artikkeli aiheesta. Omaa bloggaustani innoittanut New Scientist nosti puolestaan helmikuun 25. päivän numerossaan esille erään vanhemman … Jatkuu

Kategoriat: meni jo, tekniikka, tieteet, vesi | Kommentit pois päältä artikkelissa Akvaarioiden äiti

Kumpujen yöstä

Varhaisessa nuoruudessani luin hyvin innokkaasti kirjoja, jotka pyrkivät kuvittamaan historiaa fiktiivisin tai puolifiktiivisin keinoin: Vänrikki Stoolin tarinat tuli tavattua useita kertoja, ja monia sen hengenheimolaisia, kuten Aarno Karimon kirjoittama ja kuvittama neliosainen teosjättiläinen Kumpujen yöstä (1929–32). Valkoisen armeijan taistelija, heimosoturi, … Jatkuu

Kategoriat: kirjallisuus, meni jo | Kommentit pois päältä artikkelissa Kumpujen yöstä

Niska edellä eteenpäin

Joulukuisella Rooman reissulla tulin kuulleeksi väitteen, että erään roomalaisen ravintolan alla oleva, nykyään viinikellarina käytetty tila on samainen Pompeiuksen teatteri, jossa Gaius Julius Caesar murhattiin. Niillä käytävillä, joille Caesarin veri vuosi, kulkevat nyt viinurit ja pullot. Jo muinaiset roomalaiset (hah!) … Jatkuu

Kategoriat: "Alas", "Hunan", introspektio, käsikirjoituksia, kirjailijaelämää, kirjoittaminen, kuvagalleria, matkat, meni jo, musiikin tekeminen, nyt, oma tuotanto, riitit | Kommentit pois päältä artikkelissa Niska edellä eteenpäin

Seitsemäs maailma vielä kerran

Torstai-iltana Tavastia-kluvin lavalle astui silmälasipäinen viisikymppinen, yksin, istahti sähköpianon ääreen ja valitteli, ettei ollut ehtinyt opetella kappaleita ulkoa vaan joutui siksi pitämään nuottitelineellä luntteja. Seuraavan tunnin ajan hän soitti kappaleita – tai, kuten hän itse sanoi, yhden kappaleen säkeistöjä – … Jatkuu

Kategoriat: elävä musiikki, meni jo, musiikki | 6 kommenttia

Viimeistä kertaa

Huvilateltassa oli eilen illalla huomattavasti vähemmän väkeä kuin viime tiistaina, mikä tuntui yllättävältä: Gasandji ja Nomfusi eivät ole todellakaan niin isoja nimiä kuin lauantaina lavalle nousseet Ernest Ranglin ja hänen bändissään soittaneet Tony Allen ja Cheikh Lõ. Tosin rankkasateinen sääkin … Jatkuu

Kategoriat: elävä musiikki, meni jo, musiikki | Kommentit pois päältä artikkelissa Viimeistä kertaa

#myfirstsevenjobs

Facebookissa kiertää meemi, jossa haastetaan kertomaan seitsemästä ensimmäisestä työpaikasta. Koska siellä puolella on tylsähköä lukea pitkiä tekstejä, muistelen täällä perinteisemmän median puolella. (En ole ihan varma täsmällisestä aikajärjestyksestä, mutta suurinpiirtein näin.) I – Valokuvamalli. 1960-luvun lopulla, häthätää kouluikäisenä minut, serkkuni … Jatkuu

Kategoriat: meemit, meni jo | Kommentit pois päältä artikkelissa #myfirstsevenjobs

Kaksi miestä yksin

Joskusmuinoin 1980-luvun alussa Helsingissä oli niin vähän klubikeikkapaikkoja – ja ylipäänsä klubikeikkoja – että tuntui että juoksin tuon tuostakin Tavastialla. Nykyään erinomaisia saleja on lukuisia ja keikkoja kasapäin, mutta yhä vieläkin tunnen huonoa omaatuntoa siitä että käyn Tavastialla niin harvoin. … Jatkuu

Kategoriat: elävä musiikki, meni jo, musiikki | Kommentit pois päältä artikkelissa Kaksi miestä yksin

Paikka vailla itää ja länttä

Luin lapsena ja varhaisnuorena paljon löytöretkiä käsittelevää kirjallisuutta. Vaikutteille alttiiseen mieleen vetosi ajatus tuntemattomille seudulle tunkeutumisesta, kamppailusta luonnonvoimia, uupumusta, aliravitsemusta, sairauksia ja omia heikkouksia vastaan. Kyse ei ollut siitä, että olisin halunnut itse koetella henkistä ja fyysistä kuntoisuuttani äärioloissa: siinä … Jatkuu

Kategoriat: kirjallisuus, meni jo, tieteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Paikka vailla itää ja länttä